shaadi

Ei intialaisen, mutta hindun. Uskontokunnalla on tässä kyllä merkitystä. Vietimme pienet maistraattihäät Suomessa ja "pienet" häät miehen kotimaassa. Anoppi onnistui kutistamaan juhlaväen määrän reilusti alle sataan ja seremoniat suoritettin lyhyen kaavan mukaan. Häät kestivät siis ainoastaan 2-3 päivää. Olen ainut tuntemamme länsimaalainen vaimo, joka on ylipäätään käynyt läpi ko. prosessin, eikä ihme. Ihan joka neitoselle se ei sovi. Seremonioita on todella monta eikä kukaan viitsinyt selittää niitä minulle etukäteen. Joihinkin seremonioihin osallistuvat myös vanhemmat, sisko, veli ja "esittelijä". Jos näitä ei ole, niin ne vaan otetaan jostain. Esim. minä en ollut ennen tavannutkaan meidän esittelijää eli se siitä esittelijästä. Siskoksi sain miehen sedän vaimon. Mitään omaa ei kannata yrittää sisällyttää ohjelmaan, vaan jättää koko homma miehen perheelle ja sitten vaan ottaa vastaan, mitä tulee. Kurkumaseremoniasta sellainen varoitus, että se on sitten tosi keltaista valkoisella iholla. Jos et ole yhtä hento kuin intialaisnaiset vaan mallia viikinki, pukeutumista täytyy suunnitella erityisen huolellisesti, koska mikään bangleseista lähtien ei mahdu päälle. Samoin meikkaaja täytyy olla omasta takaa, koska intialaisnaiset eivät käytä yhtä vahvaa pakkelia kuin suomalaiset. Parasta taisi olla henna-tatuoinnit ja niihin voit jonkin verran vaikuttaakin. Valitse kengät, jotka on helppo sujauttaa jalkaan. Morsiamen ei kuulu näyttää iloiselta, koska hän jättää perheensä. Puvun ei ole pakko olla punainen ja eri päiville on eri asut. Ja kuuma tulee. Paperitöitä helpottaa, jos menee Suomessa naimisiin. En usko, että Intiassa hindu-vihkimiset ovat virallisia, joten maistraatin kautta joutuu joka tapauksessa menemään. Jos morsian on eri uskontoa, kahden uskonnon häät voidaan pitää myös perä perää, jolloin häät kestävät esim. viisi päivää (1 kristitty ja 4 hinduhääpäivää) tai länsimaissa vietettynä kaksi päivää. Hääpäivää ei periaatteessa itse päätetä, vaan se menee taivaankappaleiden mukaan. Jos tuohon lähtee, täytyy olla todella ennakkoluuloton ja nöyrä asenne. Morsian voi joutua esim. koskettamaan jonkun mummon jalkoja jne ja se on sitten paras anopin mieliksi tehdä. Minusta intialaisten perinteiden sisällyttäminen länsimaisiin häihin on vaikeaa erityisesti Suomessa, koska täällä ei taida kovin paljon olla saatavilla intialaisia palveluita. Toisekseen häihin sisällytettävät perinteet eivät jäisi morsiamen päätettäväksi, vaan appivanhemmat valitsisivat tärkeimmät seremoniat. Itse laittaisin punaisen puvun ja intialaisia koruja, ottaisin hennat käsiin ja jalkoihin sekä sisällyttäisin timantit yms. häämeikkiin. Tarjolla voisi olla intialaista sormiruokaa, koko menu voisi olla pelkkää kasvisruokaa, koristeet eksoottisia kukkia ja morsian voisi saapua paikalle intialaisen musiikin saattelemana. Hunnun sijasta sekä morsian että sulhanen käyttäisivät kasvojen eteen tulevaa kukkalaitetta. Kotoa lähtemiseen ja saapumiseen liittyvät seremonia ja siunaamiset eivät kaipaa juhlaväkeä, joten ne ovat helppo toteuttaa appivanhempien mieliksi. Englannissa on mahdollista järjestää parin tunnin mittainen "pikaseremonia", johon on sisällytetty vain tärkeimmät osuudet eli (muistaakseni) tulen kiertäminen, perheiden lahjat, parin siunaaminen ennen ja jälkeen (jolloin myös esittelijää lahjotaan), kotoa lähtemiset ja siinä välissä sitten paljon mantroja ja muuta.

Tämä vastaus tulee nyt vähän myöhään, mutta... Niin Kapkaupungissa kuin muuallakin on turvallista, jos pitäytyy turisteille suunnatuilla alueilla. Turvallisuudesta hyvä osoitus oli mielestäni se, että jalkapallon MM-kisoista selvittiin ilman suurempia otsikoita. Henkilökohtaisesti jättäisin korut ja muut arvoesineet kotiin turistialueiden ulkopuolella liikuttaessa. Miettisin tarkkaan, mihin suuntaisin pimeän jälkeen. Etelä-Afrikassa on paljon eriarvoisuutta ja raiskaukset ja aseelliset ryöstöt melko tavallisia. Autolla ajaminen on Afrikassakin suhteellisen turvallista. Auton ovet on syytä lukita ja on parempi välttää tiettyjä alueita. Etelä-Afrikassa "carnapping" ei ole mitenkään epätavallista ja auton lisäksi lähtee kuskin muutkin arvoesineet. Ryöstetyksi tuleminen on Suomessa sikäli todennäköisempää, että täällä ei ole jatkuvasti valppaana ja luottaa ihmisiin enemmän.

Täytyy nyt oikoa edellistä viestiäni sen verran, että mainitsemani "kaukomaa" on siis miehen kotimaa. Pidimmepä häät missä tahansa päin maapalloa, monikulttuurisessa parisuhteessa törmää väistämättä siihen tosiasiaan, että jotkut vieraat joutuvat pakostakin maksumiehiksi. Jos joku vieraista nyt sitten tuli häihimme pelkästään siitä syystä, että se oli edullinen tapa tutustua luksuslomakohteeseen, niin se heille suotakoon. Me jopa mainostimme häitämme sukulaisille vähän sen suuntaisesti. Järjestimme heille paikanpäällä kaikennäköisiä retkiä ja aktiviteetteja häiden lisäksi. Olimme vain iloisia, että he vaivautuivat tulemaan! Onhan Suomessakin tapana kahvitilaisuuksissa eli esimerkiksiksi ristiäisissä huomioida kaukaa tulevat vieraat tarjoamalla heille soppaa. Vähän ontuva vertaus, mutta kyllä minusta on juhlan järjestäjän kohteliasta ottaa huomioon juhlista vieraille aiheutuva vaiva tai tässä tapauksessa velka. Meidän vieraamme tosin muistivat meitä jollain tapaa käyttäen omia luontaisia lahjojaan (valokuvaus, morsiamen meikit, yksi perhe äänitti musiikkikappaleen meistä jne). Meillä on hyvin monikulttuurinen ystäväpiiri ja toisten auttaminen/loisiminen(?) kuuluu tapoihimme muutenkin. Jos joku vaivautuu Suomeen asti vierailulle, tottakai majoitamme heidät ja maksamme muitakin kustannuksia. Teemme sitten vastavierailuja samaan tapaan eli emme harrasta tätä pelkästään häiden yhteydessä. Olen ollut monissa monikulttuurisissa häissä eri maissa ja joka kerta kulttuurista riippumatta hääpari on tullut vastaan vähintään asumiskustannuksissa paikan päällä.

Eagle_87: Rauhalliseksi ykkösviikoksi suosittelisin itää, Flacqista eteenpäin. Sieltä löytyy myös paljon tasokkaita hotelleja all inclusiveanne varten. Toisella viikolla kannattaa suunnata pohjoiseen Grande Baieen, joka on Port Louisin lähellä. Port Louisista pääsee bussilla joka paikkaan, mutta tietysti taksitkin ovat edullisia. Alle 15km matkoista pitäisi selvitä 10e hintaan. Itse henkilökohtaisesti pidän enemmän Flic-en-Flacista, koska siellä paikallisväestö viihtyy paremmin kuin Grand Baiessa, jossa taas turismi näkyy enemmän. Flic-en-flac on myös sijainniltaan hyvä turistikohteisiin nähden, mutta bussilla meneminen vaatii enemmän koordinointia ja mielestäni siellä on vähemmän turisteille suunnattuja kalliimmille tuotemerkeille pyhitettyjä shoppailupaikkoja.

Olen vastannut tähän ketjuun aiemminkin, mutta tässä välissä on tullut kierrettyä useammissa monikielisissä häissä. Olen entistä vahvemmin sitä mieltä, että kaikki toimitukset ja puheet pidetään yhdellä kielellä. Vieraskieliset voi huomioida jollain hauskalla lauseella puheissa/saarnassa, mutta samoja asioita ei pidä sanoa kahteen kertaan. Kaikkein paras tapa on saada mahdollisimman paljon tietoa kirjoitettuna, esim. papin saarna, menu/noutopöydän tekstit, paikalliset häätavat jne, jotta vieraskieliset vieraat voivat seurata tilaisuutta samanaikaisesti menettämättä mitään. Kaason/bestmanin/seremoniamestarin valinta on olennaisen tärkeää, jotta vieraat voisivat aina kieliasioissa kääntyä heidän puoleensa ja pakollinen simultaanitulkkaus onnistuisi heidän kauttaan luonnollisella tavalla. Kaikki asiat, mitkä pitää sanoa kahteen kertaan tai selittää jälkikäteen, latistavat tunnelmaa ja vievät turhaa aikaa. Pöytäjärjestys on myös aika olennainen ratkaisu. Vieraiden sotkeminen sekalaisiin seurakuntiin kannustaa tutustumaan vierasmaalaiseen hääväkeen ja tietoa häätavoista välittyy näissäkin keskusteluissa. Toisaalta, jos vieraat asettaa pöytiin kielitaidon mukaan, pöytiin on helpompi sijoittaa joku kielitaitoinen, joka tulkkaa huomaamattomasti pöydässä esimerkiksi puheet, eikä monikielisyys häiritse itse tilaisuutta. Leikkien sijaan kannustaisin järjestämään esim. tanssi- ja musiikkiesityksiä tai vaihtoehtoisesti leikkejä, joihin koko hääväki osallistuu. Monilla kulttuureilla on esimerkiksi oma letkajenkkansa, johon on helppo saada koko hääväki mukaan. Hääparin maista ammennetut, vanhatkin, kansainväliset hitit ovat omiaan yhdistämään hääväkeä.

Minulla ei ole intialaista miestä, mutta kulttuuri on samanlainen. Me päädyimme lopulta pitämään kahdet häät. Menimme Suomessa suomeksi naimisiin maistraatissa ja meidät vihittiin uudestaan miehen kotimaassa perinteisin hindumenoin, tosin lyhennetyn kaavan mukaan ja vähäisemmällä määrällä vieraita kuin normaalisti. Esimerkiksi Intiassa häissä voi olla helposti yli tuhat vierasta. Kaikki hindu/sikhi/muslimiystävämme ovat päätyneet samaan ratkaisuun. Tavalliset länsimaalaiset häät Euroopassa ja toiset häät/siunaustilaisuus joko häiden yhteydessä tai myöhemmin miehen kotimaassa. En kannata kaksikielistä seremoniaa missään. Se vie tuhottomasti aikaa ja pilaa tilaisuuden ilmapiirin. Vieraskieliset vieraat voi parhaiten ottaa huomioon esimerkiksi antamalla heille käännöksen seremoniasta paperilla tai pitämällä heidän seurassaan jotakuta kielitaitoista, joka pystyy tulkkaamaan tilaisuuden. Jos mies ei kykene oppimaan erittäin lyhyttä maistraattikaavaa ulkoa, vihkijä voi vaikka mulkaista häntä merkitsevästi oikeassa kohdassa. Maistraatissa voidaan vihkiä myös englanniksi tietenkin. Appivanhempamme ja jotkut lähisukulaiset noudattavat melko tiukasti jotain sikhiläistä/hindulaista opinhaaraa ja alkoholi ja liha siis olivat pannassa. Tarjolla oli perinteistä intialaista ruokaa (tietääkseni, morsiammelta jäi suurin osa juhlasta väliin) eikä kukaan suomalaisista vieraistamme hoksannut, että tarjolla ei ollut lihaa laisinkaan. Intialainen ruoka on kuitenkin hyvin mausteista eikä ne oikeat raaka-aineet puske kauhean hyvin sieltä uppopaistoksesta läpi. Alkoholia ei tarjoiltu seremoniassa, vaan jonkin tietyn kellonajan jälkeen "salaa". Onnittelumaljoina oli jotkut alkoholittomat drinksut. Hääväreinämme oli punainen/kulta, joita tosin käytettiin lähinnä kiitos-korteissa. Menimme naimisiin syksyllä/talvella ja väritys sopi hienosti jouluiseen teemaan. Räikeät värit eivät ole räikeitä, jos ne toimivat esim. valkovoittoisessa kattauksessa korostusväreinä. Tosin valkoinen on intialaisille kuoleman väri ja musta taas sopii häihin vallan mainiosti. Intialaiset häät tosiaan kestävät 2-5 päivää riippuen siitä, kuin rikas tai moderni pariskunta on. Trendi on kohti lyhyempiä häitä. Häissä ei leikitä, vaan syödään, seurustellaan ja tanssitaan. Ruokaa ja musiikkia on tarjolla jatkuvasti ja ihmiset pälpättävät seremonioidenkin läpi. Tarkkoja aikatauluja ei ole, eikä mitään tiukkaa protokollaa. Jotain kastiin liittyviä juttuja tosin voi olla, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu sen enempää sikhiläisyyteen kuin hindulaisuuteenkaan. Kuolemanvakava kirkollinen siunaus voisi olla intialaiselle hääväelle pieni shokki. Vaikka intialaiset eivät harrasta leikkejä, jotkut leikit voivat auttaa tutustumisessa muuhun hääväkeen. Talvihäissä voisi esimerkiksi ryöstää anopit ja laittaa hääväki tekemään anoppien näköismallit lumesta, jotta kidnappaajat palauttausivat anopit. Leikit ovat monikulttuurisissa häissä vaikeita kielen takia. Hääriisin sijaan voisitte antaa hääväelle heiteltäväksi kukkien terälehtiä. Kaikenlaiset tanssi- ja musiikkiesitykset sopivat häihin ja ne voivat perustua jompaan kumpaan kulttuuriin. Esimerkiksi kantele/haitarimusiikkia, bollywood/bharatnatyam-tanssiesitys jne. Jos suomesta löytyisi sikhi/hinduvihkijä (näiden uskontojen rajat ovat kokemukseni mukaan hieman häilyvät), ottaisin mukaan parit seremoniat, varsinkin sellaisia, joihin vieraatkin voivat osallistua. Kannattaa keskustella sulhasen/appivanhempien kanssa, mitä seremonioita he haluavat pitää. Jotkut hindut noudattavat hyvin tiukkaa oppia, josta rituaalit on karsittu pois. Intian kokoisesta maasta on mahdoton tehdä mitään yleisohjetta häitä varten, joten sukulaisten konsultointi on aika olennaista. Erilaisista ratkaisuista voisi varmaan kysellä ulkomailla asuville intialaisille suunnatuilla keskustelupalstoilla http://www.suomiintiaseura.fi/linkit2.htm

Vaikeahan tuohon on mitään kommentoida, aika tapauskohtaista. Ebaysta saa halvalla tietokoneita ja merkkivaatteita ja kytkykaupoilla hienot kännykät, ne eivät nyt kerro opiskelijan käytettävissä olevista varoista sinällään mitään. Useimmissa monikulttuurisissa häissä, joissa olen ollut, lähisuku on sponssattu häihin tavalla tai toisella, vaikka se ei kulttuuriin kuuluisikaan. Useimmiten suku asuu jossain sellaisessa maassa, jossa tulotaso on huomattavasti matalampi ja Suomeen häihin tuleminen voi olla huomattavan kallista omaan käyttörahaan nähden. Itse autoimme suomalaisia sukulaisia ja kavereita tulemaan kaukomaan häihimme hankkimalla ilmaista/edullista majoitusta paikan päällä ja pyysimme näitä vieraita olemaan ostamatta meille lahjaa.

Minä päädyin pitämään oman nimeni. Se on helppo ja kansainvälinen, mutta luultavasti olisin pitänyt oman nimeni vaikka puolison nimi ei olisikaan ollut eksoottinen. Oma perhe kannusti ottamaan miehen nimen, mutta itse koen nimen vaihtamisen jotenkin tarpeettomana vanhan maailman tapana ja monella tapaa elämää hankaloittavana asiana. Asiaan vaikutti toisaalta sekin, että olemme eläneet susiparina niin pitkään, ettei avioliitto varsinaisesti muuta mitään. Ei siis sukunimiäkään. Saa sen nimen myöhemminkin vaihdettua, jos mieli muuttuu. Yhdistelmänimi ei juolahtanut mieleenikään. En tunne ketään, joka on yhdistelmänimeensä täysin tyytyväinen.

NettaAmanda: Aivan vieressä on Ranskan saari Reunion, joka on Mauritiukseen verrattuna lähinnä aktiivilomakohde ja voimakkaammin ranskankielinen. Mauritiuksen ja Reunionin välillä kulkee myös laivaliikenne. Mauritiukselle kuuluu myös lähinnä luonnonsuojelualueena toimiva Rodrigues http://en.wikipedia.org/wiki/Rodrigues , jossa Mauritiuslaiset itsekin vierailevat. Etelä-Afrikasta on tiiviisti lentoja Mauritiukselle, joten Kapkaupunki voisi olla myös hyvä kakkoslomakohde. Koska Mauritiukselle mennessä tulee joka tapuksessa tehtyä välilasku, voisi toisen lomakohteen ottaa esim. Eurooppaan tai Lähi-itään ja jatkaa sieltä Mauritiukselle. Kauemmista kohteista esimerkiksi Intiaan ja Australiaan menee suoria lentoja. keijukainen6: Shoppailumahdollisuuksia on laidasta laitaan. Turistirannoilla, varsinkin pohjoisessa Grand Baiessa ja jonkin verran lännessä Flic-en-Flacissa on hinnakkaampia design-tuotteita yms. Vertaisin hintoja Sokoksen hintatasoon. Mutta löytyy näistä paikoista myös esimerkiksi kohtuuhintaisia matkamuistomyymälöitä. Hotellien omat myymälät ovat aika yläkanttiin hinnoiteltuja, samoin muuten edullisessa Sparissa esimerkiksi vaatteet ovat melkein Suomi-hinnoissa. Mauritiuksella on myös merkkituotteiden tehtaita, jotka vaihtelevat tuotantoa. Näistä voi siis saada merkkituotteita edullisesti, mutta etukäteen on vaikea sanoa, mikä merkki on milloinkin valmistuksessa. Saarelle tulevat reuniolaiset suuntaavat shoppaamaan sisämaahan esim. Quatre-Bornes'iin ja Rose Hilliin. Paikallisten käyttämiä kauppoja kiertelemällä saa käsityksen hintatasosta ja sitten voikin suunnata torille. Ainakin näiltä kahdelta paikkakunnalta löytyy ainakin tiettyinä päivinä isot vaatetorit, joissa myydään myös turistitavaraa, laukkuja, koruja, verhoja jne. Tinkaaminen on maan tapa torilla, mutta mitään yleissääntöä ei ole esim. puolet pois tarjotusta hinnasta, vaan on parempi tosiaan ensin käydä katsomassa, mitä vastaavat tuotteet maksavat kaupoissa ja lähteä siltä pohjalta. Suomalaiset pystyvät tinkaamaan siinä, missä paikallisetkin, mutta tinkaaminen kuuluu tosiaan lähinnä torille. Joissakin yksityisyrittäjän kaupoissakin voi kokeilla saada hintaa alas, mutta pääsääntöisesti kaupoissa ei tarvitse tingata. Pääkaungista löytyy myös tarjontaa toreista design-kauppoihin. puten: Flic-en-Flacissa puolihoidosta ei tule ongelmaa. La Pirogue on kohtuullisen lähellä keskustaa. Arvioisin, että lähin kiinalainen ravintola on n. 500m päässä. Parin kilsan päässä on Spar ja kaupassa ruoka on todella halpaa. Itse taisin maksaa tuosta matkasta taksilla 100rp. La Piroguen ohi ajaa busseja, jotka eivät maksa juuri mitään ja joilla pääsee koko Flic-en-Flacin läpi. Flic-en-Flac on keskiluokkainen ranta ja mauritiuslaiset käyttävät sitä paljon itsekin. Itse pidän Flic-en-Flacista kaikkein eniten. Länsirannalta on myös lyhin matka kaikkiin turistikohteisiin. Lähellä on mm. Casela Bird Park, Tamarin Salt Fields, Chamarel, paljon turisteille suunnattuja aktiviteetteja ja lyhyt matka lähestulkoon kaikkiin mielenkiintoisiin paikkoihin Mauritiuksella, esimerkiksi luonnonsuojelupuistoon etelämpänä. Jos suuntaa pelkästään rannalle löhöilemään, niin Flic-en-Flac voi olla hieman rauhaton, mutta hotellialueet ovat pääsääntöisesti aika rauhallisia joka paikassa.

Tähän keskusteluun liittyen, eräs muslimiystävämme meni naimisiin Irlannissa katolisessa kirkossa, koska vaimon perhe on hyvin uskonnollinen. Vihkiminen tapahtui kirkossa siviilivihkimisenä ja sen jälkeen pappi siunasi parin. Miehen piti suorittaa vihkimistä ennen myös joku kirkon kurssi. Miehen kotimaassa uskonnollinen vihkiminen onnistuikin sitten huomattavasti vähemmällä vaivalla ja byrokratialla.

Täytyy allekirjoittaa kaikki, mitä orchidee sanoi. Lisäksi on olemassa muitakin maavaihtoehtoja, vaikka Britit tai Irlanti, josta on jo huomattavasti helpompaa pitää yhteyttä isään eikä kielikään ole ongelma.

Hintatasosta aiempi vastaukseni: "^Ainakin luksushotelleissa uppoaa pieni omaisuus ruokaan ja juomaan eli normaaleissa suomalaisravintoloiden hinnoissa pyöritään, jos ei kuulu hintaan. "Kaukana kaikesta" Mauritiuksella on ruuhka-aikojen ulkopuolella 15min. eli taksilla pääsisi edullisesti lähimpään kylään eristyksissäkin olevasta hotellista ja ruoka kaupasta ostettuna on halpaa, mutta sekään nyt ei oikein sovi tähän luksusteemaan smile.gif Ravintelit kylissä/kaupungeissa ovat hesburger-hinnoissa, mutta pääosin auki vain päiväsaikaan. Isommista kaupungeista ja turistipaikoista löytyi kyllä iltaisinkin auki olevia ravintoloita riittämiin, pienemmistä paikoista en tiedä. Kadulta ostettu ruoka on sitten hieman tulista..." Pääsääntöisesti kaupoissa (turisti)tavaroista voi olettaa maksavansa puolet vähemmän kuin täällä/Länsi-Euroopassa. Torilta ostettuna tavarat ovat sitten vielä puolet halvempia eli n. 1/4 Suomi-hinnoista, mutta riippuu tietty tuotteesta. Mitään yleistä tinkaussääntöä ei voi antaa, kannattaa verrata hintoja kaupassa ennen kuin suuntaa torille. Elektroniikka yms ulkomailta tuotu tavara maksaa sen mitä täälläkin niin kuin yleensä ottaen kaikissa kehitysmaissa. Ja kaupasta/torilta ruokaa tosiaan saa halvalla. Ainakin hedelmät/vihannekset on torilla valmiiksi hinnoiteltu, niistä ei tarvitse tingata. Googlettamalla löytyy säätietoja. Tässä yksi sivusto: http://www.mauritius-weather.info/climate.html Lämpötiloiltaan Mauritius ei tosiaan poikkea Suomen kesästä juurikaan eli 17-25C asteita kylmimpään aikaan heinäkuussa. Visan mukaan rahannostopaikkoja Electronille on Mauritiuksella vaikka kuinka paljon, mutta omakohtaista kokemusta on vain varsinaisista luottokorteista, joilla nostaminen onnistui joka pitäjässä.

Visa Electronin pitäisi toimia Mauritiuksella. Automaattitilanteen voi tarkistaa Visan sivuilta: http://visa.via.infonow.net/locator/global.../SearchPage.jsp Itse ei vaihtaisi välttämättä rahaa Suomessa. Lentokentältä saa ihan hyvän vaihtokurssin eli ottaisin euroja mukaan ja vaihtaisin ne heti lentokentällä paikalliseen valuuttaan.

^Ainakin luksushotelleissa uppoaa pieni omaisuus ruokaan ja juomaan eli normaaleissa suomalaisravintoloiden hinnoissa pyöritään, jos ei kuulu hintaan. "Kaukana kaikesta" Mauritiuksella on ruuhka-aikojen ulkopuolella 15min. eli taksilla pääsisi edullisesti lähimpään kylään eristyksissäkin olevasta hotellista ja ruoka kaupasta ostettuna on halpaa, mutta sekään nyt ei oikein sovi tähän luksusteemaan Ravintelit kylissä/kaupungeissa ovat hesburger-hinnoissa, mutta pääosin auki vain päiväsaikaan. Isommista kaupungeista ja turistipaikoista löytyi kyllä iltaisinkin auki olevia ravintoloita riittämiin, pienemmistä paikoista en tiedä. Kadulta ostettu ruoka on sitten hieman tulista... fQ: Lennot ensi kesälle yhdelle hengelle 1300-1500e kuulostaa kyllä kalliilta! Vrt. Matkantekijöiden tarjous Air Mauritukselle tälle marraskuulle 2-3kk ennen lentoa 1250e ja valittu marraskuun lento (briteistä) Virgin-Atlantic Airlinesilla 600 puntaa + Ryanair = n. 1000e. Itse sain näin äkkiseltään etsimällä kesäkuulle hinnaksi Air France/Finnair/Air Mauritius alle 1200e. Päiviä sovittelemalla saisi varmasti halvemmallakin. Kesäkaudella (siis meidän) hintojen pitäisi kuitenkin olla halvempia vaikka tuo marraskuukaan ei vielä ole varsinaista high seasonia. Kannattaa tarkistaa myös, mitä Lähi-idän kautta lentävät lentoyhtiöt laskuttavat, joskus nekin ovat olleet halvempia. Mutta pakettimatka on tietysti kaikinpuolin helpoin ratkaisu. Matkantekijöillä on muuten tämmöinen tarjous ollut jo jonkin aikaa: http://www.matkantekijat.fi/index.php?page=mk_tarj_07_2

fQ: Me olemme olleet vain omatoimimatkalla. Lennot ovat juuri tuota mainitsemaasi luokkaa, mitä aiemmin varaa, sitä halvemmat. Kesällä, eli Mauritiuksen talvella, pitäisi olla halvemmat. Kyttäämällä löytyy edullisempia Euroopasta, jonne voi täältä mennä halpalentoyhtiöllä, mutta hintaero ei välttämättä ole riittävä vaivaan nähden. Jos haluaa kunnon luksusloman luksushotellissa pitää ehdottomasti ottaa pakettimatka! Erikseen ostettuna hotelliyöt ovat tähtitieteellisissä summissa ja varsinkin high seasonin aikaan aivan täynnä. Kesällä/keväällä (siis meidän), tilanne voi olla toinen, jos hotelleissa on paljon tyhjiä huoneita talvikauden takia. Kylmähän siellä ei silti ole (paitsi mauritiuslaisten mielestä ehkä). "Hostellitasoinen" hotelli rannalla kustansi kolmelta hengeltä n. 80e/yö eli suunnilleen tuohon hintaan voisi löytyä huone halvemmasta, huonompitasoisesta hotellista, joiden sijainti, puitteet ja siisteys on hyvä, mutta palvelu ja ruoka hostellityyppistä. (Tässä hotellissa tosin oli turistidisko, joten korvatulpat tuli tarpeeseen.) En nyt kuitenkaan häämatkavaihtoehdoksi suosittelisi. Kolmas vaihtoehto on vuokrata asunto rannalta, johon ei tietenkään kuulu välttämättä muu kuin sijainti ja huoneisto. Hintaeroja on aika paljon, riippuu sijainnista, onko koneellista ilmastointia, kuinka iso jne. Mutta nähdäkseni 200e/vko ylöspäin on hinnat. Me maksoimme tuon 200e/vko aivan rannalla olevasta yksiöstä, jossa ei ollut koneellista ilmastointia, aamupalaa yms, mutta huoneen varustukseen kuuluivat astiat ja dvd. Ranta näkyi parvekkeelta ja kaikki palvelut ihan kävelymatkan päässä eli reppumatkailijalle mitä mainioin vaihtoehto, mutta häämatkaa kai tässä suunnitellaan. Punnilla monilla sivuilla nuo on näköjään hinnoiteltu eli punnan heikon tilan takia, tällä hetkellä voisi saada ihan mukavaa luksusta euroilla edullisesti Mauritiuksella on myös halpoja hostelleja/ihmiset vuokraavat osaa asunnostaan yleensä sisämaassa ostoksille tuleville reuniolaisille. Heille on myös sisämaassa hotelleja, jotka ovat oletettavasti huomattavasti huokeampia. Tätä en ole selvittänyt, kun kai kaikki sinne rannalle ovat menossa löhöämään... Edit. surffailin vähän ja näyttäisi siltä, että kolmen tähden hotellin (mikä on Suomen hotelleihin verrattuna jo ihan riittävää luksusta) hinnat olis alkaen 130e kesäkuussa, joulukuussa 150e. Esim. Coco Beach, jossa me oltiin tarjoaa 1/6/09 hinnaksi 208e/yö tavallisessa kahden hengen huoneessa. Coco Beachissä itse hotellihuone on samaa tasoa kuin hotellit Suomessa omalla parvekkeella/terassilla. Hotellialue on iso ja siisti, ruoka mun mielestäni tosi monipuolista. Löytyi ratsastusta, kuntosali, vesiurheilua yms muuta viihdettä. Neljän tähden hotelleista Le Mauricia on myös kehuttu ja hakukone antaa samalle yölle 225e ja Sugar Beach, johon mun serkut oli tosi tyytyväisiä 263e. Viiden tähden hotellit liikkuu sitten kategoriassa 600+e. Jos golffaamaan mielii yms, kannattaa selvittää etukäteen välinevuokrien yms hinnat.