Punaiset kengät

Meillä oli häissä lähes 30 lasta, joista noin puolet alle kouluikäisiä. Osin tästä syystä järjestimme häät vpaamuotoisiksi ja mahdollisimman vähän sellaista ohjelmaa sisältäviksi, joissa pitäisi olla hiljaa paikallaan. Lapsille oli kaksi leikittäjää ja puuhaa yllin kyllin sekä sisällä että ulkona. Samalla kun aukesi aikuisten baari, oli 10-vuotias morsiusneitomme baarimikkona lasten karkkibaarissa, joka oli tietty menestys myös aikuisten parissa;D En kuullut häissämme lainkaan kitinää, vaan meno oli iloista ja sopivan vauhdikasta. Lapset ja lasten vanhemmat kiittelivät vuolaasti järjestelyjä ja kehuivat, että eivät ole koskaan olleet juhlissa, joissa lapset olisi otettu näin hyvin huomioon. Kyllä lämmitti mieltä, että kaikki vieraat pienimpiä myöden nauttivat juhlista.

Postimerkkikeskuksesta onnistuin tilamaan jo lopetettuja merkkejä, joita ei löytynyt edes kirjakaupoista etc. paikoista posteista nyt puhumattakaan. Muistakaa tilata/ ostaa merkit samalla myös kiitoskortteja varten, jos haluatte pysyä vielä silloin samassa teemassa

Meilläkin oli tutun yksityishenkilön Hummer hääautona. Pieni vinkki vuokrausta suunnitteleville: Hummerin ajamiseen tarvitaan kuorma-autokortti.

Tässä pieni otos ihan vaan hääpäivältä, aikaisempia kommelluksia en jaksa muistella: - Morsiammella pää kipeä - Bestman todella voimakkaassa lääketokkurassa - hääpuku hääpäivänä laahasi maata, vaikka edellisen päivän sovituksissa se oli normaaleja hääpukuja enemmän irti maasta (illan edetessä ystävät harsivat sen pikana lyhyemmäksi) Vinkki, tylli latistuu käytössä, joten helma laskeutuu käytössä alemmaksi! - äänentoisto oli bändin soittamiseen liian kovalla ja seremoniamestarin äänelle liian pienellä - välimusiikkien tekijä sanoutui lupauksestaan irti viikkoa ennen häitä, joten morsian joutui tekemään ne itse kaiken muun hässäkän keskellä ja sitten lääketokkurainen bestman ei edes tajunnut käyttää niitä morsiamen tekemiä levyjä ennen kuin asiasta huomautettiin, kun morsian huomasi levyltä tulevan puolessa välissä iltaa ykkös inhokki esiintyjän karmaiseva kappale. - yöpalan tekijä sössi kastikkeen oikeen tehokkaasti, kaatoi juomat morsiammen äidin ja kaason päälle ja näiden jälkeen joi itsensä sammuksiin. Tässä ei varmasti ollut kuin osa kaikista kommeluksista. Kaikilla oli kuitenkin hillittömän hauskaa, eikä mikään onnistunut latistamaan piirun vertaa tunnelmaa eikä hääparin onnea. Monet ovat sanoneet, että nämä olivat parhaat häät missä ovat koskaan olleet ja jopa häihin kutsumattomat ovat käyneet kehumassa häitämme kuulemansa perusteella. Oli nähkääs niin aidot ja rennot juhlat ;D

Iitu1, sun on saatava miehesi puolellesi anopin hyysäystä vastaan, muuten on tiedossa helvetilliset hääjärjestelyt ja vieläkin tuskaisempaa asioihin puuttumista, kun saatte joskus lapsia. Koettu on ja nähty myös vierestä seuraamalla. Vaikka nykyinen anoppini on yleensä ollut ihan mukava ja puuttuu asioihimme vain kohtuudella, niin hääjärjestelyt saivat hänestä esiin välillä suorastaan "näin kuuluu tehdä"-hirviön. Nyt häiden jälkeen tilanne on taas onneksi tasoittunut. Odotan vaan jännityksellä mitä tuleman pitää, kun meidän pitäisi IItu1:n tavoin muuttaa miehen vanhempien nykyisin asuttamalle tilalle. Todennäköisesti ainakin alkuun saan kuulla, miten tässä talossa on asiat aina tehty... Onneksi mieheni on tähän asti pysynyt tiukasti minun puolellani näissä anoppi-miniä keskusteluissa, jopa silloin kun ei ole 100% samaa mieltä minun kanssani ja sekös anoppia sapettaa Vaikka vielä päivää ennen häitä otimme anopin kanssa yhteen, oli hääpäivä mitä aurinkoisin ja ihanin , eikä kinasteluista ollut tietoakaan Tsemppiä kaikille anoppien kanssa!

Viime kesänä auringonkukat kukkivat Tampereen korkeudella ainakin jo 15.7. Tosin silloinhan oli kesä-heinäkuun vaihteessa pari viikkoa melko kuuma. Mielestäni raikkaita kimppuja saa yhdistelemällä auringonkukkaan mm. kehäkukkaa ja ruiskaunokkia. Toivotaan lämmintä alkukesää!

Olisi ollut kohteliasta sanoa jo kaasoksi pyytäessä, että haluat kaason, joka juontaa ja järjestää kaiken ohjelman. Silloin kaasoehdokas olisi voinut kieltäytyä koko kunniasta. En suosittelisi kaasouden perumista, sillä todennäköisesti ystävyys kärsisi siitä. Hanki erillinen seremoniamestari, sellainen joka tykkää/ osaa esiintyä. Mikään asia ei automaattisesti kuulu kaasolle tai bestmanille. Kaikki on lähtökohtaisesti hääparin juttuja, muut tekevät asioita ainoastaan omasta vapaasta tahdosta. Pakottaminen vie takuulla hommasta kaiken ilon.

Tanned, kukin nauttii juhlista tavallaan. Kuten sanoin, tein kaiken kaasona omasta tahdostani ja suurella innolla, olisin tehnyt varmasti enemmänkin, mutta enempää ei tekemistä herunu, koska hääpari halusi kaiken ruoan ja askartelun olevan heidän itsensä tekemiä. Polttaritkin oli morsiammelle täysi yllätys, mulle ei oltu annettu mitään listaa, ketkä pitää kutsua enkä myöskään sitä ollut pyytänyt Ja mitä juhlissa hääräämiseen tulee, niin olen aina parhaassa elementissäni, kun saan suunnitella, organisoida ja järjestää muille hauskaa. Sitä hauskempaa on mulla, mitä paremmin muutkin viihtyvät. Parhaan ystävän kaasona oleminen oli varmasti yksi elämäni mukavimpia hetkiä. Meitä ihmisiä on niin moneen junaan ja jokaisella on omat aikataulunsa ja priorisointijärjestyksensä, joita hääparin pitää tietty kunnioittaa. En varmaan itsekään olisi kaasona viihtynyt, jos minulle olisi kaasoksi pyytämisen jälkeen lueteltu pitkä lista asioita, jotka minun on pakko toteuttaa. Nyt omia häitä järjestäessä en aio pakottaa ketään mihinkään. Jos joku homma on sellainen mitä en itsekään haluaisi tehdä, niin en sitä voi keneltäkään muultakaan pyytää. Samoin, jos joku tulee sanomaan mulle, että häissä on pakko olla esim. hääkarkit, enkä niitä itse pidä tärkeinä, niin sanon: "ole hyvä ja tee, jos haluat. ;D

Eiköhän tämä työnjako riipu aina tapauskohtaisesti kaikista kuvioon liittyvistä ihmisistä. Olin parhaan ystäväni kaasona pari vuotta sitten ja muistini mukaan minua ei pakotettu minhinkään tehtävään, vaan otin kaiken, mitä tein, omasta tahdostani ilolla vastuulleni. Polttareiden kulku oli kirkkaana mielessäni välittömästi, kun hääaikeista kuulin ja siksi tein myös suurimman osan. Ennen hääpäivää minulle ei nakitettu mitään askarteluja tai shoppailuja, lähinnä keskustelimme häistä, niinkuin normaalistikin juttelemme asioistamme. Häitä edeltävän ja hääpäivän aamun kuljin morsiammen kanssa samoja reittejä. Kampaamon jälkeen siirryin hääpaikalle järjestelemään, jossa bestman oli jo aloittanut hommat. Morsian oli tehnyt monen A4sen pituisen tekstin, mitä mihinkin pitää laittaa ja missä järjestyksessä asiat juhlassa tapahtuvat. Tämä pelotti mua eniten, koska pelkäsin, että kun jokin menee eri tavalla kuin ohjeissa, niin sitten hän tulee itse säätämään ja stressaamaan. Tolkutin aika monta kertaa ennen juhlapäivää, että "OTA RENNOSTI ja NAUTI; minä, apukaaso ja bestman kyllä hoidetaan kaikki asiat hääjuhlassa". Niinhän se sitten luonnistuikin, eikä morsian edes huomannut, mitä teimme toisin kuin ohjeet sanoi, koska hän oli niin pää pilvissä. Olisi varmaan ollut sama, vaikka olisimme vieneet hänet kirkosta kylmään kellariin juhlimaan vieraiden kanssa ;D Häihin suunnittelin liudan leikkejä, vaikka morsian sanoi, että ei välttämättä tarvitse. Tilanteen mukaan valitsin sitten sopivat hetket niille ja jotain taisi jäädä käyttämättäkin. Juhlan juonsin puoliksi bestmanin kanssa, jota en muuten ollut tavannut ennen hääaamua. Juhlan jälkeen siivosimme paikat ja veimme lahjat ja koristeet hääparin kotiin. Nyt kun itse suunnittelen häitäni, olen ottanut asenteen, että ketään en mihinkään pakota enkä keneltäkään mitään suoraan oleta. Kaikesta aion aina kysyä haluaisitko tehdä? tai voisitko vastata tästä? Mä tosin luotan, että meidän ystävät ja sukulaiset kyllä haluavat ja osaavat tehdä. Esiintymistaitoisiakin on olemassa ruuhkaksi asti, joten ketään ei varmasti tarvitse pakottaa. Ja itse olen aikamoinen organisaattori ja suunnittelija... tehtävälistat ensin järjestykseen ja sitten vapaaehtoiset jonoon ;D :