Adalmina

Törmäsin jälleen tähän Häätäjät yhtyeeseen ollessani ystäväni häissä. Yhtyehän soitti myös omissa häissäni ja silloin fiilis sekä jälkimaku olivat loistavat. Nyt sain seurata keikkaa ilman stressiä ja kiirettä, joten sain yhtyeestä kaiken irti. Jos haluaa monipuolista musiikkia illan aikana ja takeen siitä, että kaikki viihtyisivät (ei kaikkia voi miellyttää) niin tämä bändi on kyllä siinä mielessä mahtavuutta. Ja kun vielä saa kuulla henkilökohtaisia toiveitakin, niin mikä ettei =) Taitavia, komeita, hyviä esiintymään ja ystävällisiä nuoriamiehiä. Osaavat asiansa ammattimaisesti mutta silti pilke silmäkulmassa. Minä ainakin peukutan!

Jälkikäteen ajateltuna pukuni ei ollut se paras vaihtoehto, alunalkaen olin haaveillut halternek puvusta, sellaisesta suht kapealinjaisesta, mutta päädyinkin olkaimettomaan ja 75 prosentissa kuvista mun tissit tursuaa...onko sitten omaa kuvitelmaa vai mitä ... Meikki ja kampaus olivat todella hyvät, ja niihin olin tyytyväinen.

Hääpäivää edeltävänä päivänä heräsimme miehen kanssa joskus klo 8.00 maissa ja rupesimme valmistumaan maistraattiin menoon, joka tuolloin klo 12.00. Eli tälläistä perus meikkaamista ja pukemista ja hermoilemista. Sitten maistraattiin, jossa lyhyt tilaisuus ja skumpan nosto aulassa. Tämän jälkeen meille kotiin pienille "jatkoille" joka käytännössä tarkoitti sitä, että kaaso joutui heti orjatyöhön paikkakorttien pariin, sulhanen pakkaili tarvittavia tavaroita yöpymistä varten jne. Minä väsäilin viimeisiä kukka-asetelmia, ja kävimme hakemassa äidin kanssa morsiuskimpun ja vieheet kukkakaupasta. Taisimme käydä myös puutarhalla hakemassa ruusuja vielä buffapöytään. Mies lähti kaverille yöksi ja minä jäin yksin kotiin pakertamaan kukka-asetelmia valmiiksi, fatzerin sinisen voimalla. Pakkailin myös kaikki mitä tarvitaan mukaan aamulla juhlapaikalle, hääyön viettoa varten jne... Ja tarkistin miljoona kertaa, että kaikki on pakattu, puku, kengät, laukku... Niin ja kaaso oli aikaisemmin huomannut että paikka-kortteja puuttui joku parikymmentä kappaletta, joten askartelin niitä sitten klo 02.00 asti yöllä ja aamulla piti herätä klo 05.00. Ei voi sanoa että olisi ollut mitenkään nautinnollinen ensinmäinen päivä virallisesti rouvana

Juuh bändi oli mitä mainioin! Saimme häävalsiksemme juuri sen laulun jonka halusimme. (helloween: for ever and one). Bändi oli Arto Sirkiä ja humppahurmio, tosin ilman Artoa (sattuneista syistä), tuurajakin oli aivan loistava! Kaikki jorasivat ja tunnelma oli katossa! Nykyään bändi on nimeltään Häätäjät. (ja edelleen todella loistava bändi!)

Polttarit mitkä semmoset on? Omat "polttarini" menivät kutakuinkin näin.... paikalle oli kutsuttu äitini, enoni vaimo, minä ja kaasoni. (olen näin surkea paska että mulla ei ole kavereita). Menetiin sitten leffaan ja syömään ja kotiin... kaikenlisäksi vettä satoi ihan hirveästi joka latisti myös tunnelmaa, kun jouduimme kävelemään ruokapaikkaan, eikä mulla ollut edes sateenvarjoa. Olin aikaisemmin sanonut kaasolleni että en halua mitään konttaamista pellepuvussa kaupungilla, mutta kuitenkin olisi voinut keksiä jotain extraa. En valita leffa oli hyvä, ja no ruoka oli ihan ok, mutta ei kuitenkaan sitä mun lempparia. Annoin kaasolle täysin vapaat kädet ja oletin että jotain hemmottelua tms, hän olisi järjestänyt, kun olin muutenkin tosi ressaantunut ja kireä häiden takia, mutta näin... ois voinut vaikka muutamalle mennä syömisen jälkeen tai jotain edes... mutta ei... Se että äitini ja enon vaimo oli paikalla oli mun oma toivomus, ja oli ihan mukavaa että he tulivat.

Viina on viisasten juoma...joopa joo.. no meidän häissä sattui niin että ainakin minun serkkuni joutui lähtemään vatsahuuhteluun, koska oli innostuksissaan juonut viskiä ison satsin pienessä ajassa... ja viskissähän on promilleja joku 50... eihän nuorenmiehen pää kestä moista satsia! siellä se raukka makasi vessan lattialla taju ihan kankaalla... no myös sattui niin että eräs avec neitonen onnistui reväyttämään nilkkansa samasta syystä.. se istuskeli ihan kanttuvei koko illan jalka ylhäällä ja nukkui istualleen.. ja välillä korviini kantautui että joku serkuistani oli vessassa oksentamassa... taas vaihteeksi.. ei tosin joutunut vatsahuuhteluun.. se hyvä puoli oli asiassa. niin ja kummallisesti 5 lavaa kaljaa hävisi illan päätteeksi viimeisten vieraiden mukaan ilman lupaa... ja joku kävi viellä illan aikana kyselemässä että eikö täällä ole boolia? EI OLE EI!

asioita jossa olemme säästäneet: Bändi koostuu tutuista tyypeistä ja he soittavat meille ikäänkuin häälahjaksi. (0 euroa) Morsiammen alusvaatteet ja korut. Rintavieheet ja morsiskimppu. Morsiuskimppuun tulee paljon muutakin kuin ruusua, eli risuja ja lehtiä tms. Paljon halvempia kuin pelkät ruusut. Kukka-asetelmat teen itse ja hintaa kahdeksalle asetelmalle tulee noin 50 euroa yhteensä. Kaitaliinoina käytämme tapettia. Jos kangasta olisi ostanut 40 metriä niin olisi tullut todella kalliiksi. Pitopalvelusta saimme häämessu tarjouksen ja säästämme noin 2 euroa per ruokailija. (ruokailijoita 131 eli säästämme 262 euroa) kengät sain 60 kympillä kun normi hääkengät maksaa jotain 120 euroa. Nämä tuli nyt äkkisältään mieleen. Kerrottakoon että en saanut ostaa käytettä pukua, siitäkin olisi tullut iso säästö. (pukuni 990 euroa). Sulhaseni sanoi että mitään käytettyä riepua en saa pukea päälleni. Outoa eikös? Menee kai rakkauden piikkiin....

Käynpä täällä fiilistelemässä, vaikka puku jo kaapissa kököttääkin. On niin mukavaa kun häät lähestyy ja tietää että puku on jo löytynyt. Ihanaa katsoa kun muut tuskastelee pukujen kanssa, kun itse kävin ihan samaa rumbaa läpi melkein tuskastumiseen asti. hehehh... onnea vaan kaikille unelmapukujen metsästykseen

Voi kuulkaas... kävin tuossa sitten jokin aika sitten sovittelamassa provoniaksen pukuja seremoniassa, ja totesin yhden ikävän asian.... olen liian lyhyt ainakin näihin kapeisiin pitsipukuihin. Ongelmana ei ollut helman pituus, vaan se että puvun "kurvit" ovat aivan eri kohdassa kuin omat kurvini. Ilmeisesti minulla on sen verran lyhyt selkä sitten. Tietysti puvun olisi voinut tehdä juuri passeliksi minulle, mutta se olisi tuonut taas lisää hintaa muutenkin arvokkaaseen pukuun Onneksi löysin oman unelmani toisesta liikkeestä ja aivan erin merkkisen. Joskus käy näin, että vasta sovitusvaiheessa tietää mikä oikeesti on hyvä omalle kropalle.

ooh kultamarja! Olet enkeli! Hienoa saada hieman osviittaa mahdollisista hinnoista... en onneksi itse maksa pukua, mutta osaanpahan sponsorille vinkata hieman suuntaa antavaa....

Ihanaa kun Provoniakseen ja kumppaneiden pukuihin hurahtenaita on muitakin! Itselläni on viellä täysin tuo sovittelurumba edessä, ja toivon että edes yksi ihana puku sopisi vartalolleni. Muuten jos googlettaa sellaisen hääpuku liikkeen kuin leimuline, niin siellä on myös myynnissä ko pukuja, ja ainakin yksi todella ihana johon olen tykästynyt. Leimuline on muistaakseni hyvinkäällä, joten pk seudulta on kohtuu matka sinne.

Hei! Ajattelin kun olen erittäin ihastunut itse kyseisiin pukuihin, ja kun niitä on hieman vaikea löytää (joitakin pukuja), niin että jaettaisiin kaikki tiedot puvuista tällä palstalla. Mitäs tuumaatte? Itse asun pk seudulla ja olen ottanut selvää aikas paljon että mitä pukuja olisi mahdollisuus saada ja mistä. (lähinnä että pääsisi näkemään livenä) Lähinnä ajan takaa, että jostain tulisi vastaan joku lempi puvuistani, ja voisin sen nähdä livenä. Tiedän että Helsingin Stockkalla on seuraavia pukuja / tulossa: Daifa Domingo Dango Dedalo Diamande Dirlan Necora Najar Danubio (näistä en löydä kuvaa mistään) Seremonia: Nacar Niegra Diva Dilan Dacora Diamante Navel Daifa Lavenda Lazada Libra Limoges Lila Liceo Lima Olimpo Kuvat sivulla: http://www.seremonia.com/Pronovias%20morsiuspuvut.htm Lisäilkää tietoja ja kuvia jos jostain löydätte, niin voidaan auttaa kaikkia kanssa sisariemma ympärin suomea saamaan unelmapukunsa

Meillä on hieman erikoinen peruste kihlapäivän valintaan, nimittäin 12.2.07. Tuona päivänä aloimme seurustella. (loppuelämämme ensinmäinen päivä) virallisesti 13.4 pidimme kihlajaiset. Hääpäiväkin tuli noista päivistä 12 maistraati ja 13 siunaus ja juhlat. On helppoa sitten laskea päivän tarkkuudella kuinka kauan olemme olleet yhdessä, kun se on kaivarrettu kihlaan. Voi olla että vihkiini tuleekin kaksi päivämäärää, kihlapäivä ja vihkipäivä. (päivä jona lupasin olla vain sinun ja päivä jona lunastin lupaukseni)

No äitini on ihan onnesta soikee! Se ainakin pitää todella paljon sulhasestani. Ja äidin aviomies pitää kanssa kullastani. Joten sieltä päin tuki on ainakin 100 prosenttista. Isäni taas on edelleen sulatteluvaiheessa, ja eikä osaa edes juuta eikä jaata virkaa. Mutta luulen että pehmentymään päin on, kun serkkuni häissä puhui jotain sen suuntaista että seuraavaksi onkin H ja A:n juhlat sitten luvassa. Äitipuoleni taas selvinpäin on ihan iloissaan asiasta, mutta siideriä nautittuaan puhuu selän takana kaikenlaista, mm siitä että kirkko ei ole hyvä juttu ja että sisareni ei sitten kävele kirkon käytävää pitkin tms.. että hän ei ainakaan osallistu yhtään mihinkään järjestelyihin. Sulhasen sisarukset on täysin ajatuksen puolella, mutta luulen että isällä on edelleen sulatteluvaihe käynnisssä pitkälle ensi vuoteen. sulhasen äiti taas on ihan positiivisella mielellä asiasta. mutta osaa letkautella kaikenlaista, kuten "jos niistä häistä tulee nyt mitään". Lisään vielä että mistään teinirakkaudesta ei ole kyse. Minä olen 25 v ja sulkki 26 kun astumme avioon. Molemmat ovat asuneet poissa kotoa jo useamman vuoden, ja kaikenlaisia parisuhteita on koettu.

Tuonelan koivut : Kotiteollisuus not tavallinen song meillä...