Pitkästä aikaa ehdin kirjautua tänne.

Syksy on tullut ja mieli halajaa jälleen häiden suunnitteluun.

Erityisesti ruokapuolen suunnittelu on vauhdissa. Järjestimme ystäville illanistujaiset, joiden yhteydessä kokeilin muutaman oman reseptin suosiota. Ex tempore kaupassa päätetyt salaattiainekset saivat yllättävän suosion, siksipä kirjaan ne tänne ylös, kun en muualle ole saanut aikaiseksi.

Justiinan parempi salaattipeti

Laakeaan astiaan (uuninpeltikin käy) kootaan kerroksittain

- rucolaa, ja toista maukasta ja näyttävää salaattia, lehdet sellaisenaan

- sopivaksi viipaloitua kurkkua

- öljyssä säilöttyä artisokan sydäntä, pilkottuna hiukan pienemmäksi

- fetajuustoa murusteltuna (ehdottomasti täysrasvaista ja -suolaista)

- savumanteleita murskattuna (jokin muukin pähkinä toiminee)

- parmesaanilastuja

- päälle norona hyvää oliiviöljyä ja tarjolle sivuun balsamicoa

Nautitaan hyvässä seurassa runsaan viinin kera.

Työmatkalla Tallinnassa istuin illalliset jos toisetkin tunnelmallisissa kellariravintoloissa. Tämä vei ajatukseni isompien ryhmien ruokkimiseen.

Erityisesti venäläinen zakuskapöytä sai mietteliääksi; miksi tehdä ruuasta liian hienoa, kun maut ovat kaiken ydin? Venäläisen menun ytimessä olivat:

- alkupöydässä salaattia, erittäin loistavaa hapankaalia (ei todellakaan liian hapanta), silliä, lihoja, viiden erilaisen soosin, dipin ja kastikkeen kera, juustokuorrutettuja munakoisosiivuja, luonnollisesti suolakurkkua, hunajaa ja smetanaa, lisäksi tuli blinejä sienisoossin kera, sekä perinteinen leivän sisään leivottu lihapata! Jo alkuruuista olisi saanut napansa täyteen!

- alkudrinkkinä ehta votka, umpijäisestä lasista, maistuu kaikille

- pääruokana oli muutamia porsaansiivuja ja kokonaisena kokattu lohi sekä mausteisia perunoita keitettynä, erittäin pelkistettyä. Ruokajuomana viini - tässä vaiheessa seura onkin tärkeämpää kuin eväät...

- jälkkärinä äklömakeita konvehteja, hedelmiä ja tsaikat samovaarista

Oleellista olikin näyttävä tarjoilu, simppelit eväät, kaikkea riittävästi eikä nälkä jäänyt kellekään. Siis, otetaan onkeen veli venäläisen cuisine!

Myös alitajunta suunnittelee kepposiaan. Olen nähnyt muutaman viikon sisällä ensimmäiset hääuneni. Koska häihin on vielä yli puolitoista vuotta, tämä on kerta kaikkiaan huvittavaa. Mieleenpainuvin oli uni, jossa matkalla maistraattiin näin kuvajaiseni liikehuoneiston ikkunasta ja totesin että olen niin läski kotelomekossani, että pakko hakea torimuijalta hallaharsoa läskien peitoksi. Samassa unessa pikaisesti Tiimarin alelaarista löydetyistä askartelusuikaleista itsetehty hääkimppu oli vahingossa muotoutunut falloksen malliseksi ja kimpun sisällä oli yllättäen jäätelöä, jota sitten unessa lusikalla kauhoin nassuuni.

Olimme ukkokultani kanssa ystävien pirskeissä jokunen aika sitten, ja hän oli kovin romanttisella tuulella - oli buukkaamassa ystäviensä bilebändiä juhliimme soittamaan, aivan oma-aloitteisesti! Tämä oli hienoa toimintaa, mutta hieman hymyilytti kun jouduin korjaamaan, ettemme mene naimisiin vielä keväällä 2009. Hän vain tokaisi: "No ei sitä kaikkea voi muistaa!"

Kyllä minä häntä niin kovasti rakastan että ihan sydämestä nipistää...