Kuinka suomalaiset pitävät hauskaa ja kuinka se on muuttunut aikojen saatossa

Teksti: Minttu Koskinen Kuvat: Istock

Suomalaisten tapa nauttia viihteestä on muuttunut dramaattisesti vuosien varrella. Perinteiset festivaalit ja yhteiset kokoontumiset määrittelivät aikoinaan sosiaalista elämää. Samaan aikaan tämän päivän viihdemaailmaa muokkaavat suuret tapahtumat, ammattimainen tapahtumasuunnittelu ja digitaaliset elämykset.

Kuinka suomalaiset pitivät hauskaa menneisyydessä

Aiemmin viihde Suomessa oli vahvasti sidoksissal luontoon, vuodenaikojen vaihteluun ja yhteisön perinteisiin. Tapahtumat olivat usein epävirallisia, ja niitä ohjasivat pikemminkin paikalliset tavat kuin ammattiorganisaatio, kuten nykyään.

Juhannus- ja kausifestivaalit

Juhannus on aina ollut keskeinen tapahtuma Suomessa. Perinteisesti ihmiset kokoontuivat sytyttämään kokkoja, tanssimaan ja laulamaan kansanlauluja. Nämä juhlat pidettiin maaseudulla, yksinkertaisten, mutta merkityksellisten perinteiden ympärillä luonnon ja kansanperinteen kanssa yhteydessä.

Muut kausiluontoiset tapahtumat, kuten Sadonkorjuufestivaalit ja joulumarkkinat, toivat ihmiset yhteen musiikkiin, tarinoiden kertomiseen ja ruoan jakamiseen. Nämä kokoontumiset järjestivät paikalliset yhteisöt ilman suurta kaupallista vaikutusvaltaa.

Paikallisia musiikki- ja tanssitapaamisia

Ennen suuria musiikkifestivaaleja suomalainen viihde pyöri kansanmusiikki- ja tanssisalien ympärillä. Kylissä järjestettiin säännöllisiä tanssiiltoja, joissa esitettiin perinteisiä soittimia, kuten kantelea. Nämä tapahtumat toimivat sosiaalisina keskuksina, joissa ihmiset tapasivat, solmivat suhteita ja juhlivat erityisiä tilaisuuksia.

Julkiset messut ja markkinatapahtumat

Markkinat olivat enemmän kuin vain paikkoja ostaa tavaroita – ne olivat viihdekeskuksia. Vuosittaiset messut sisälsivät katu esityksiä, matkustavia muusikoita ja perinteisiä kilpailuja. Ihmiset kokoontuivat katsomaan esiintyjiä, kauppaamaan tavaroita ja nauttimaan yhteisöllisestä ilmapiiristä.

Kuinka suomalaiset viihtyvät tänään

Suomen tapahtumaala on ajan myötä kasvanut ammattimaiseksi toimialaksi, joka järjestää suuria festivaaleja, julkisia juhlia ja urheilutapahtumia. Viihde on jäsennellympää, houkuttelee kansainvälistä yleisöä ja lisää matkailua.

Esports-turnaukset

Suomen vahvan pelikulttuurin ja maailmanluokan pelaajien tuotantohistorian myötä e-urheilutapahtumista on tullut merkittävä osa maan tapahtumateollisuutta.

Yksi Suomen suurimmista e-urheilutapahtumista on Assembly, pitkäaikainen pelifestivaali, joka alkoi pienestä LAN-juhlasta 1990-luvulla. Tänään siitä on kehittynyt massiivinen monipäiväinen tapahtuma Helsingissä. Assembly isännöi ammattilaiskilpailuja peleissä, kuten Counter-Strike, Dota 2 ja League of Legends.

Tapahtumapaikkojen lisäksi pelaajat ja fanit osallistuvat näihin isoihin tapahtumiin digitaalisten alustojen kautta. Erilaisten turnausmuotojen nousu ja nopeat kotiutukset vaikuttivat nettikasinoiden suosioon. Tämän lisäksi salamannopeat Pay N Play -kasinot ovat mullistaneet pelaamisen tarjoamalla pääsyn pelaamiseen ilman perinteistä, aikaa vievää rekisteröintiprosessia.

Talviurheilu ja suuret kilpailut

Talviurheilu on aina ollut osa suomalaista kulttuuria, mutta entisistä pienistä paikallisista kilpailuista on nyt tullut kansainvälisesti tunnustettuja tapahtumia. Nämä turnaukset tuovat maailmanlaajuista yleisöä, suuria sponsoreita ja medianäkyvyyttä.

Suomen Lapin luonnonkauniissa maisemissa järjestettävä Levi World Cup on yksi odotetuimmista alppihiihdon tapahtumista vuosittain. Levin haastavilla rinteillä kilpailee joka vuosi huippuhiihtäjiä ympäri maailmaa.

Tapahtuma ei ole pelkkää kilpailua, vaan se esittelee myös Suomen upeita talvimaisemia ja vahvaa hiihtokulttuuria. Katsojat nauttivat sekä kilpailuista että Levin kilpailun aikana vallitsevasta vilkkaasta tunnelmasta.

Rallin Grand Prix -kilpailuna tunnettu Suomen ralli on yksi rallin MM-sarjan jännittävimmistä pysähdyksistä. Nopeista sorateistään ja massiivisista hypyistään kuuluisa tapahtuma testaa maailman parhaiden rallikuljettajien taitoja.

Fanit asettuvat riviin metsäpoluille nähdäkseen toimintaa läheltä ja luovat sähköisen tunnelman. Rallin suosio tuo tuhansia kävijöitä Keski-Suomeen vuosittain.

Musiikkifestivaalit ja konsertit

Suomessa järjestetään nykyään Euroopan suurimpia musiikkifestivaaleja, jotka kattavat monenlaisia genrejä ja houkuttelevat sekä paikallista että kansainvälistä yleisöä. Toisin kuin aikaisemmissa kokoontumisissa, joissa soitettiin kansanmusiikkia kylätaloissa, nykyaikaiset festivaalit ovat suuria tuotantoja.

Ruisrock on yksi Suomen ikonisimmista ja pisimpään kestäneistä festivaaleista, joka juontaa juurensa 1970-luvulle. Se järjestetään vuosittain Ruissalossa, maalauksellisella saarella Turun lähellä, ja se kerää kolmen päivän aikana yli 100 000 kävijää.

Merenranta ympäristö yhdistettynä värikkäisiin taiteellisiin installaatioihin ja teema-alueisiin luo visuaalisesti näyttävän festivaalikokemuksen. Musiikin lisäksi Ruisrock juhlii luovuutta tarjoamalla erilaisia kulttuuri aktiviteetteja, ympäristöystävällisiä aloitteita ja paikallisesti tuotettua ruokaa.

Helsingin Suvilahdessa järjestettävä Flow Festival tunnetaan eklektisestä mainstream- ja underground-musiikin sekoituksesta, jossa yhdistyvät elektroninen, hip-hop, kokeellinen jazz ja indie rock. Tapahtumapaikka, uusittu voimalaitos, luo festivaaliin omaleimaisen teollisen tunnelman.

Flow on myös yksi Euroopan ympäristötietoisimmista festivaaleista. Se toimii hiilineutraalilla lähestymistavalla ja edistää kestävyyttä ruokavalinnoilla ja jätteen vähentämisohjelmilla.

Suomalaisen tapahtuma-alan muutos

Viihde Suomessa on kasvanut paikallisista kokoontumisista suuriin, ammattimaisesti järjestettyihin tapahtumiin. Musiikkifestivaalit, urheilukilpailut ja julkiset juhlat houkuttelevat nyt kansainvälisiä yleisöjä, suuria sponsoreita ja laajaa medianäkyvyyttä, säilyttäen samalla suomalaiset perinteet.

Tulevaisuudessa teknologia, kestävä kehitys ja uudet tapahtumakonseptit muokkaavat alaa entisestään. Suomi yhdistää onnistuneesti perinteensä ja modernit innovaatiot, varmistaen, että sekä perinteinen että nykyaikainen viihde menestyy.