<<< Baleaarien monet kasvot jatkuu
Ibiza - päivät siestaa ja yöt juhlaa
Vielä puoli vuosisataa sitten Ibiza oli tuntematon saari Välimerellä. Sitten 60-luvulla hipit alkoivat Intian matkoiltaan poiketa saarella. Pian tulivat taiteilijat. Syntyi ”Ad Lib”-tyyli.
70-luvulla matkailu alkoi nostaa päätään. Saaren suvaitsevaisuus ja vapaamielisyys keräsi juhlakansaa sekä raharikkaita huvijahteineen ympäri maailmaa. Jet settien ja seksuaalisten vähemmistöjen saapuminen saarelle 80- luvulla loi yöelämän, joka sai aikaan, että Ibizan asema bailupaikkana tänä päivänä on kiistaton.
Sellaiset yöelämän mekat, kuin Pacha, Space, Amnesia, El Divino sekä maailman suurimmaksi klubiksi sanottu Privilege ovat maailmankuuluja.
Saari nousee myöhään ylös. Ihmiset menevät rannoille puolen päivän tietämillä. Sitten seuraa päiväateria ja siesta hiekkarannalla. Aamuyhden aikaan kansa valuu saaren lukuisiin discoihin ja muihin illanviettopaikkoihin. Yö voi alkaa.
Tunnetut DJ:t eri puolilta maailmaa lentävät Ibizalle joka kesä soittamaan, samalla kun uskomattoman kauniit vartalot täyttävät tanssilattiat.
Turistikausi saarella ajoittuu touko-lokakuulle ja varsinainen klubikausi kesäkuusta syyskuun loppuun. Pääsyliput arvostetuimpiin klubeihin liikkuvat 30 ja 60 euron tietämillä.
Saarella kesä on auringon synonyymi, vaikka yö onkin filmin päätähti. Tai kuten Espanjassa on tapana sanoa ”Ibiza on liikaa kenen tahansa vartalolle”.
Menorcan luonnonhelmaan
Kenelle Mallorca tai Ibiza voi tuntua liian hektiseltä, Baleaarien itäisin saari Menorca on mitä ihanteellisin vaihtoehto.
Baleaarien saariryhmästä Menorca on se, joka on onnistunut parhaiten säilyttämään alkuperäisen luontonsa. Ei siis ihme, että Unesco on nimennyt saaren suojelukohteeksi. Maisemat ovat yhtä värien sinfoniaa. Saarelta löytyy vielä koskemattomia rantoja ja kristallinkirkkaita vesiä.
Kenties se ainoa oikea tapa saapua saarelle on laivalla. Maónin luonnonsatamalla on pituutta 5,5 kilometriä ja sen leveys vaihtelee 250 ja 1000 metrin välillä. Maailman toiseksi suurin luonnonsatama onkin saaren yksiä vetonauloja.
Paitsi majoneesin syntypaikkana Menorca tunnetaan myös ”arkeologisena ulkoilmamuseona”, sillä saarelta on tehty merkittävä määrä arkeologisia löytöjä. Tutkimusten mukaan Menorcalla oli luola-asutusta jo noin 5000 eKr. Noin 1400 eKr. – 800 eKr. saarella vallitsi tärkeä esihistoriallinen ajanjakso, talaiot-kulttuuri.
”Talaiot” on suurista kivenjärkäleistä ilman muuraussavea tehty tornimainen rakennelma, joka on pohjapiirrokseltaan joko pyöreä tai neliskulmainen. Yleensä niissä on yksi huone, mutta joissakin niitä on kaksi. Talaiot tulee arabian sanasta ”atalaya”, mikä tarkoittaa vartiotornia.
”Naveta” on vastaavasti hautamuistomerkki, joita on useita eri puolilla saarta. Yksi parhaimmin säilyneistä on Naveta des Tudons.
Arvoitukselliset ”taulat” ovat myös osa menorcalaista maisemaa. Ne ovat kahdesta kivilohkareesta tehtyjä megaliittimuistomerkkejä, jotka muodostavat ison T-kirjaimen. Niihin liittyy usein myös U:n muotoinen kaari. Kulttirakennelmien korkeus voi yltää jopa viiteen metriin. Trepucó, Torre Trencada sekä Talatí de Dalt ovat nimiä, joita ei sovi unohtaa.
Saaren oma luonnonmonumentti on Monte Toron vuori. Kirkkaana päivänä vuoren huipulta avautuu näkymät aina Mallorcalle asti.
Menorcan keskellä sijaitseva vuori on tärkeä pyhiinvaelluskohde, sillä saaren pyhimyksen ”Mare de Déu del Toron” pyhäkkö sijaitsee täällä. Legendan mukaan härkä johdatti munkit patsaan luo, mikä oli ollut piilossa kallion suojissa. Sievä kirkko on saarelaisten keskuudessa myös suosittu hääpaikka.
Noin 45 kilometrin päässä Maónista länteen sijaitsee karthagolaisten perustama Ciutadella.
Ensisilmäyksellä kaupunki tuo mieliin venetsialaisen kanavan veneineen. Ciutadellaa ei ole turhaan sanottu muistomerkkien kaupungiksi. Goottilainen katedraali, kaupungintalo sekä Pyhälle Franciscus Assisilaiselle omistettu kirkko, ovat vain muutama esimerkki niistä lukuisista viehättävistä rakennuksista, joista kaupunki saa olla ylpeä.
Menorcan kauneus kätkee sisälleen lukemattoman määrän mitä ihastuttavimpia tutustumiskohteita. Yksi niistä on Fornells. Pienen kalastajakylän valkoisiksi kalkitut talot tervehtivät kävijää jo kaukaa. Tänne Espanjan kuningas Juan Carlos saapuu joka kesä veneellään nauttimaan alueen kuulua hummerimuhennosta. Herkkua, johon myös matkailijan kannattaa tutustua.
Artikkelissamme Kirjoja matkalle tai nojatuoliin esitellään kirja “Top 10: Mallorca”.
|